Ekvivalenttiset solmukuormitukset

Jos rakenteeseen kohdistuu solmukuormituksen
lisäksi kenttäkuormituksia eli elementtikuormituksia, ne voidaan ottaa
huomioon ns. ekvivalenttisten solmukuormitusten avulla. Kullekin elementille e lasketaan
ekvivalenttinen solmukuormitusvektori, joka määritellään:






Kokonaiskuormitusvektori saadaan yhdistämällä solmukuormat ja ekvivalenttiset
solmukuormat käyttämällä sijoittelusummausta. Kokonaiskuormitusvektori on muotoa:
 
Wikipedian määritelmä ekvivalenttiselle solmukuormalle:
Vector of equivalent nodal forces, representing all external effects other than the nodal forces which are already included in the preceding nodal force vector R. These external effects may include distributed or concentrated surface forces, body forces, thermal effects, initial stresses and strains.

Tasaisen kuormituksen alaisen palkin ekvivalenttiset solmukuormitukset.

Muotofunktiot

Muotofunktiot ovat elementtikohtaisia interpolaatiofunktioita, jotka saavat arvon yksi oman solmunsa kohdalla ja arvon nolla muiden solmujenkohdalla.
Muotofunktioiden tarkoituksena on interpoloida solmuarvoja koko elementin ylitse. Muotofunktiot ”jakavat” esimerkiksi solmusiirtymät koko elementin pituudelle.

"What we are looking for is a way of characterizing the material properties of the element. For such purpose, the method requires that the behavior of those links among nodes obeys some formula. This formula is the actual Shape Function."

Muotofunktioilla voidaan myös suorittaa kuvaus (esim siirtymien) emoelementistä globaaliin elementtiverkkoon.

Differentiaalisen pienet siirtymät

Pitkään, koko yliopistouran kestänyt mysteeri on selvinnyt.